Turvan tunne synnytyksessä on ihan ykkösjuttu. Kun koemme olevamme turvassa, keho toimii synnytystä edistäen ja fysiologinen synnytys on mahdollinen. Parasympaattisen hermoston aktivaatio tapahtuu kun (aivomme tulkitsevat että) olemme turvassa. Vaikka sen toiminta ei ole tahdonalaista, siihen voidaan vaikuttaa! Aivan ensimmäisenä on hyvä muistaa synnyttäessäkin huolehtia kehon tarpeista, kuten syömisestä ja juomisesta. Sen lisäksi on kuitenkin muutakin tärkeää huomioitavaa.
Oletko kuullut puhuttavan neuroseptiosta? Tämä tarkoittaa sitä, että hermostomme ja aivomme skannaavat jatkuvasti mahdollisia vaaran merkkejä, ja toisaalta myös turvan merkkejä. Kaikki tämä tapahtuu tiedostamatta, ajatusta nopeammin. Siksi synnytyksessä tukihenkilön on tärkeää tietoisesti ja aktiivisesti paitsi omalla kehon kielellä viestiä turvaa, myös todellisuudessa kokea sitä itse. Jos oma hermosto on sympaattisen hermoston aktivaatiotilassa eli taistele tai pakene -tilassa, ei auta vaikka kuinka sanallisesti kannustaisit synnyttävää henkilöä rauhoittumaan, luottamaan ja jaksamaan. Kehomme viestivät keskenämme, ja uskomme kehon kieltä enemmän kuin sanoja, jos ne ovat ristiriidassa. On myös hyvä huomioida, että synnyttäessä pitäisi saada olla omassa “kuplassa”, jolloin aivojen primitiiviset osat ovat aktiivisia. Esimerkiksi kosketus rauhoittaa hermostoa ja auttaa myös syvällä aivoissa, aivolisäkkeessä, syntyvän oksitosiinin erittymistä, mikä taas edistää synnytystä. Puhuminen ja runsaat kysymykset puolestaan aktivoivat aivokuorta ja ns. arkijärjen puolta, eikä puhumalla rauhoittelu siksi olekaan paras keino.
Aistit tueksi hermoston rauhoittamisessa
Aistikokemusten, kuten auditiivisten, visuaalisten ja taktiilisten viestien, välityksellä voimme aktivoida parasympaattista eli lepohermostoa ja siten tukea turvan kokemusta. Aistien ja kehon tuntemusten kautta löytyy reitti synnytysrauhaan, fysiologian kautta. Kannattaakin käyttää kaikkia aistikanavia ja monipuolisia keinoja hyödyksi, kun rakentaa ja ylläpitää turvallista ja rauhallista ilmapiiriä synnytyksessä. Seuraavaan vinkkilistaan poimin muutaman vinkin, mutta näitähän voisi listata vaikka ja kuinka. Vinkit voi toteuttaa synnyttäjä itse tai niistä huolehtiminen voi olla erityisesti tukihenkilön tehtävä.
Kuuloaisti: laula tai hyräile, vähennä melua ja hälyä
Näköaisti: himmennä valoja, tukihenkilönä huomioi oma elekielesi ja kasvon ilmeesi
Kosketus/tuntoaisti: mukavat, ei-kiristävät vaatteet, kevyt kosketus tai hieronta
Hajuaisti: tuttu tuoksu kotoa esimerkiksi vaatteessa
Makuaisti: itselle mieluisa ruoka tai juoma
Tukihenkilön on myös tärkeää huolehtia omasta vireystasosta ja itsesäätelystä, eli pitää itse itsensä rauhallisena. Mitä herkempi tai ylivirittyneempi oma hermosto tyypillisesti tai juuri siinä hetkessä on, sitä tärkeämpää olisi vielä ottaa mukaan vakaa ja turvallinen henkilö tukemaan yhteissäätelyssä. Kokenut ihmissuhdetyön ammattilainen on usein tehnyt vuosia töitä oman hermostonsa toimintaan tutustumisen sekä itsesäätelyn taitojen kehittämisen kanssa (minä ainakin olen!). Doulasta voi olla siten korvaamaton hyöty paitsi synnyttäjälle niin myös puolisolle, tai muulle tukihenkilölle.
Millä keinoin tukihenkilö voi sitten viestiä turvaa synnyttäjälle? Hymyilemällä, hengittämällä rauhallisesti. Sekä huolehtimalla omista kehon tarpeistaan, eli lepäämällä vaikka vuorotellen doulan kanssa, ja syömällä ja juomalla riittävästi. Kun oma keho ja hermosto ovat tasapainossa, itsesäätely toimii helpommin, mutta tietoista läsnäoloa tarvitaan silti. Samaan oksitosiinikuplaan päästessään tukihenkilönkin katse kuitenkin usein pehmenee kuin itsestään ja varmuutta tuova lämmin hymy tuntuu synnyttävän kehossa saakka.
Tähän tekstiin sain inspiraation katsottuani luennon Näe lapsen käytöksen taakse (Heli Mäkelä, Kasvun taika). Heli kertoi hermostonäkökulman ymmärryksen tärkeydestä lapsen käytökseen liittyen, mutta tietoudesta hyötyvät KAIKKI alat ja ihmiset joten halusinkin heti soveltaa oppimaani ja kertaamaani koskemaan synnytyksiä. Tekstini pohjautuu edellä mainitun lisäksi toimintaterapeuttina ja doulana käymiini opintoihin ja täydennyskoulutuksiin. Olen opiskellut hermostonäkökulmaa vielä tarkemmin itsenäisesti sekä ohjatusti mm. tanssi-liiketerapian perusteet -opinnoissani.